Seuraa meitä Facebookissa ja Instagramissa
Ota yhteyttä
Seuraa meitä Facebookissa ja Instagramissa
Savusauna
Saunoissa ei ole aina ollut savupiippuja. Lämmittämisen aikana saunan ovea ja ikkunaluukkuja pidettiin auki, jotta savu pääsisi ulos. Kun sauna oli lämmin, ovi ja ikkunaluukut suljettiin, jotta lämpö pysyisi saunan sisällä. Nykyisin tällaisia saunoja kutsutaan savusaunoiksi. Savusaunoja luonnehtivat noesta mustuneet seinät ja voimakas savun haju. Kun luet jatkossa vanhoista saunaperinteistä, voit kuvitella pienen ja pimeän, puisen savusaunan.
Lauantai-iltainen sauna
Perinteen mukaan jokaisella tilalla oli sauna, joka lämmitettiin yleensä lauantai-iltaisin. Silloin koko perhe keskeytti muut askareensa ja keskittyi saunarituaaleja täynnä olevaan iltaan. 1700-luvulla miehet ja naiset kävivät yhdessä saunassa, joskus koko perheen kanssa. Myöhemmin tavaksi muodostui, että ensin, saunan ollessa kuumempi ja savuisempi, siellä kävivät miehet ja vasta sen jälkeen naiset.
Peseytyminen ei yllättäen ollut tärkeintä, vaan enemmänkin oheistoimintaa. Tärkeintä oli löyly (kuuman vesihöyryn tuprahdus, joka nousee kuumista kivistä, kun niihin heitetään vettä) ja vihtominen. Vihtominen tarkoittaa nuorten koivunoksien lyömistä ihoa vasten ja sitä pidetään hyvin terveellisenä. Oikein suoritettu miellyttävä vihtominen alkoi jalkapohjista ja käsitti koko kehon.
Saunan merkitys terveydelle
Sauna oli tärkeä terveyden vahvistamiseksi ja sitä käytettiin usein sairauksien lievittämiseen. Ihmiset saivat helpotusta erityisesti lihas- ja luuvaivoihin, joita fyysinen työ pellolla aiheutti. Sauna lämmitettiin välillä myös torstaisin sairaiden hoitamista varten.
Tavat ja juhlapäivät
Jokaviikkoisen saunomisen lisäksi sauna liittyy myös joihinkin juhlapäiviin ja tapoihin. Useissa Viron paikoissa sauna kulki käsi kädessä häiden kanssa. Perinteinen hääjuhlinta saattoi käsittää morsiamen saunomisen ennen häitä, vastanaineen parin viemisen saunaan tai morsiamen uhrin uudelle saunalleen (vyö, käsineet jne.) tämän saapuessa ensimmäistä kertaa sulhasen kotiin. Alueesta riippuen saunan lattialle levitettiin jouluna olkia, saunan oveen piirrettiin hiilellä risti tai saunaan lähetettiin jouluhanhi (jota esitti joku vanhemmista miehistä) lapsia pelottelemaan. Joskus saunavihtoja käytettiin tulevaisuuden ennustamiseksi. Nämä ovat vain joitakin esimerkkejä, mutta saunaan liittyi vielä monia muita juhlapäiviä.
Saunan käytännölliset tehtävät
Saunahuonetta käytettiin paljon myös käytännöllisiin tarkoituksiin, jotka eivät juurikaan liittyneet pesemiseen. Sitä käytettiin esimerkiksi lihan savustamiseen, maltaiden kuivattamiseen, kankaan vanuttamiseen sen vahvistamiseksi, viljan kuivattamiseen, kalaverkkojen kuivattamiseen sekä savustamiseen ja vaatteiden kuivattamiseen. Välillä saunaa käytettiin jopa lampaiden tallina. Lampaat viettivät saunassa suurimman osan viikosta ja saunailtana ne vietiin pois tieltä. Myös jotkut hyvin köyhät talonpojat asuivat isännän saunassa.
Sauna kunnioitettuna pyhänä paikkana
Sauna ei ollut tärkeä paikka ainoastaan käytännöllisten käyttömahdollisuuksiensa takia, vaan sitä kunnioitettiin myös pyhänä paikkana. Saunan sijaintia itsessään pidettiin pyhänä ja kun oli tullut aika rakentaa uusi sauna, se tuli rakentaa samaan pyhään paikkaan. Uskottiin, että saunan kuuma höyry tuo hyvää onnea päivittäisiin askareisiin ja jopa kalastamiseen. Saunassa tuli käyttäytyä kunnioittavasti – saunassa kävijän tuli olla kohtelias, rauhallinen ja välttää tietynlaista kielenkäyttöä ja toimintaa. Jopa niiden, jotka eivät käyneet saunassa, tuli kunnioittaa saunassa käymistä ja keskeyttää siksi aikaa työnsä. Usein naiset myös synnyttivät saunassa, joten se oli paikka, josta uusi elämä sai alkunsa.
Viittaukset
Habicht, Tamara (2014). Eesti saun. Saunakombed meie pärimuskultuuris. Tea kirjastus.
Margna, Epp (2012). Suitsusaun on eluviis. Eesti Loodus, 2012, 6-7.
